Kuparilusikka

Kuparilusikan valmistuksen aloitin leikkaamalla kuparilevystä sopivan kokoisen palan. Jotta kuparista saadaan pehmeämpää ja helpommin muotoiltavaa, tulee se kuumentaa. Kuumennus tapahtui kaasupolttimella ja kun kuparia on kuumennettu tarpeeksi näkyy siinä hento punainen häivähdys. Kuumennuksen jälkeen kuparipala kastellaan veden alla ja annetaan jäähtyä.

 

Kuparin pehmennyksen jälkeen aloin muotoilla lusikkaa, suunnitelmani mukaan, ensin leikkaamalla suunnilleen halutun muodon. Tämän työvaiheen tekee helpommaksi metallisakset, jotka leikkaavat joko vasemmalle, oikealle tai suoraan.

 

Kun haluttu muoto oli saavutettu aloin nakuttelemaan lusikkaa valmiiseen muotoonsa pienellä pyöreäpäisellä vasaralla. Muodon hakemiseen apuna voi käyttää esimerkiksi erilaisia puupalikoita, putkia ja pihtejä, jotka auttavat erilaisten muotojen taivuttamisessa. Kun kuparia kuumentamisen jälkeen nakuttelee muotoonsa, niin se hiljalleen kovettuu takaisin ja näin pysyy muodossaan valmiina paremmin. 

Viimeistelin kuparilusikan hiomalla viilalla lusikan reunat sileiksi ja kiillottamalla pinnan metallilankavillalla. Näin pinnasta tulee puhdas ja kuparin oikea väri tulee esiin. Lopuksi koristelin lusikan vielä napauttamalla kirjainkuviot vasaralla sen varteen. Ja lopputoloshan oli ihan onnistunut!

Soveltuvuus kouluun: Mielestäni soveltuu hyvin työksi jo melko kokemattomienkin teknisen tekijöiden kanssa. Kuitenkin kuumahehkutusta kannattaa miettiä, onko se turvallisempaa opettajan tekemänä.

Metallilankatyö

Metallilangasta on hauskaa valmistaa erilaisia koriste- sekä käyttötavaroita. Itse kokeilin metallilangasta punomista ensimmäistä kertaa teknisentyön demolla. Havaintoina tästä kerrasta jäi, että harjoitus tekee mestarin, sorminäppäryys on plussaa ja kannattaa käyttää erilaisia pihtejä langan taivutuksessa. Sain kuitenkin punottua hedelmälkorin keittiöön. Ulkonäöltään se ei ehkä ole ihan kauneimmasta päästä mutta jo varmasti seuraavalla yrityskerralla, tekniikan ollessa tutumpi, tulos olisi siistimpi.

Metallilankoja on olemassa eri paksuisina ja värisinä, eli materiaalit ovat niissä erilaisia. Hauskoja muotoja ja tekstuureja saa yhdistämällä eri lankoja keskenään. Metallilankatöissä teknisentyön puolella mielenkiintoista on eirtyisesti kokeilla erilaisia liitoksia. Hyviä ideoita metallilankatöihin löytyy useista blogeista ja esimerkiksi Cathy Milesin kirja Metallilankatöitä antaa myös hyviä vinkkejä töihin. Ehkä itsekin kokeilen vielä jotain vähän haastavampaa valmistaa tällä tekniikalla.

Soveltuvuus kouluun: Metallilankatöistä on helppo keksiä erilaisia sovelluksia. Mitä paksumpi lanka sitä raskaampaa sitä on taivuttaa. Ei välttämättä sovellu aivan nuorimpien oppilaiden kanssa tehtäväksi, mutta on kuitenkin melko helppo tekniikka vaikka välityöksi. Erityisesti erilaisten liitosten harjoittelu voi olla mieleistä metallilankatöiden avulla.

Käsityöyrittäjä esittelyssä Katri Niskanen

Katri Niskanen on suomalainen muotisuunnittelija ja ensimmäisen Muodin Huipulle-ohjelman voittaja. Hänellä on oma merkki Desing by katri / n, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2009 lähtien. Katri Niskanen on linnanjuhlien halutuimpia pukusuunnittelijoita ja osa hänen vaatteistaan onkin juuri uniikkia käsityötä.

Katri Niskasen suunnittelemille vaatteille on ominaista naisellinen ja näyttävä tyyli. Vaatteiden mallit ovat veistoksellisia, kankaat lainehtivia ja tyyli runsasta. Tyyli on hyvin tunnistettavaa hienostuneiden laskosten ja ylellisyyden yhdistelmää. Ehkä parhaina esimerkkeinä tyylistä omimmillaan ovat linnanjuhlien pukukaunottaret.

 

Ihailen Katri Niskasta suomalaisena käsityöyrittäjä juuri tuon omaperäisen, tunnistettavan tyylin, luomisesta. Hänellä on taito ommella ja toteuttaa itse tuotteitaan, sekä materiaalien käyttö ja yhdistäminen on huippuluokkaa. Design by katri / n:ltä löytyy nettikaupan lisäksi jälleenmyyjiä eri maista. Hän on siis onnistunut myös kehittämään ideaansa ja tekemään käsityöstä ammatin itselleen.

Ajatus omasta kankaasta

• mustavalkoinen
• ethnic pattern
• viidakko
• graafisuus

•  omasta kankaasta ajatuksena valmistaa pitkä putkimallinen tyyny 
• bolster pillow

Aino Aalto juomalasi

Oivallinen esimerkki suomalaisesta muotoilusta on Aino Aalto juomalasi. Tämä kyseinen tuote löytyy erittäin monesta suomalaisesta kodista ja varmasti jokainen suomalainen on ainakin jossain yhteydessä pitänyt kyseistä lasia kädessään. Juuri tämän takia tuote on mielestäni kiinnostava. Se on säilyttänyt asemansa käyttöesineenä jo sen ensimmäisestä valmistusvuodesta 1932. Aino Aalto juomalasi kuuluu Iittalan valikoimaan ja sitä löytyy useissa eri väreissä. Lasi valmistetaan sille ominaiseen rengasmaiseen kartiomuotoon puristamalla lasista. Lasi on suunniteltu pinottavaksi ja tilaa säästäväksi. Itseltäni kyseisiä laseja löytyy kuusi kappaletta tummanharmaan värissä.
Ihana muotoilutuote!

Vastamuoti

Mitä jos enää ei olisikaan yksilöllisyyttä? Jos muotina olisi, että kaikki pukeutuvat samanlaisiin haalareihin. Me suunnittelimme parini kanssa vastamuoti-ilmiön yksillölisyydelle.

•Yksilöllisyys pois! –vastamuoti

•Kaikille yhteinen vaatetus

•Samannäköinen haalari kaikille

•Eri kokoja, ei eri ulkonäköjä

•Samat ominaisuudet

•Yksi valmistaja

•Sopii eri olosuhteisiin

•Voi muunnelle hihojen ja lahkeiden pituutta

•Ei enää turhia vaatekriisejä 

•Ei paineita näyttää tietynlaiselta 

•Ei oman tyylin etsimistä

•Ei rahahuolia, ei rahaa vaatteisiin 

•Ei turhaa ajan kulutusta vaatekaupoissa 

•Aina käytännölliset ja tilanteeseen sopivat vaatteet päällä 

•Maailma pelastuu!

 

Mitä mieltä olet? Lähtisitkö tähän muotiin mukaan?

 

 

 

Kuvia taikinamaalauksesta

Kuvia leimasinpainannasta

 Esittelyssä erilaisia leimasimia

Värjäys ja painanta

Tässä lyhyesti esittelyssä, mitä värjäyksen ja painannan demolla sain aikaseksi. Kokeilussa viisi erilaista tekniikkaa; taikinamaalaus, solmubatiikki, aurinkomaalaus, leimasinpainanta ja kaaviopainanta.

Solmubatiikki

Tarvitaan: vaaleaa kangasta, kuminauhoja, lankaa, jauheväriä

Solmubatiikki-tekniikassa kangasta sidotaan ja niputetaan kuminauhojen ja langan avulla. Kangaspaketit upotetaan jauheväristä tehtyyn hyöryävän kuumaan seokseen ja annetaan värjäytyä siellä noin tunti. Lopuksi ne huuhdotaan, kuivatetaan ja silitetään.

Aurinkomaalaus ja taikinamaalaus

Tarvitaan:
Aurinkomaalaus: kangas, väripignmentti, ruiskuemulsio, erilaisia esineitä kankaan päälle laitettavaksi
Taikinamaalaus: kangas, ruisku, vehnäjauho, vesi

Aurinkomaalauksessa kangas kastellaan märäksi, jonka jälkeen siihen sivellään kauttaaltaan väripigmentistä ja ruiskuemulsiosta tehtyä väriseosta. Värjätyn kankaan päälle asetellaan esineitä, joista halutaan kyseinen kuvio siirtää kankaalle. Voidaan käyttää myös karkeaa suolaa tai rypistellä kangas haluttuun muotoon. Kuivuessaan auringossa kuviot muodotuvat kankaan pinnalle. Kuvassa neljä vasemmanpuoleista kangasta on tehty kyseisellä tekniikalla.

Taikinamaalauksessa vehnäjauhoista ja vedestä tehdään taikinaa, joka ruiskun avulla tai pensselillä levitetään halutun kuvion muotoon tai peitetään koko kangas taikinalla. Taikinan kuivuttua kankaan päälle tuputetaan haluttua väriä, jolloin taikinan peittämät osat jäävät kankaan värisiksi. Jos koko kankaan peittää taikinalla, voi sen kuivumisen jälkeen rypistellä. Tällöin taikina halkeilee sieltä täältä, värin levityksen ja taikinan poiston jälkeen kuvio on epätasainen "marmoripinta". Myös näissä tekniikoissa kankaat on hyvä silittää kuivumisen jälkeen, että väri tarttuu.

Leimasinpainanta

Tarvitaan: kangas, väripigmentti, ruiskuemulsio, erilaisia leimasimia

Leimasimia voi valmistaa kaikesta mahdollisesta. Näissä kangasnäytteissä epäsäännöllinen kuvio on painettu pylväsporakoneen porausalustan avulla. Raidalliseen kankaaseen on käytetty puunpalan ympärille kierrettyä lankaa ja näin saatu raidallinen kuvio. Viimeisessä leimasinkokeilulla kankaaseen on painettu erilaisia raitoja kiemurtelevalla narulla, fleecenpalalla, pitsinpalalla, vaahtomuovista tehdyllä lehdenmuodolla ja vaahtomuovista tehdyllä rusetilla. Lopuksi kankaat kuivatetaan ja silitetään, että väri tarttuu pysyvästi kankaaseen.

Kaaviopainanta

Tarvitaan: kangas, sabluuna, väriä, seula, raakeli

Kaaviopainannassa valmistettaan ensiksi sabluuna halutusta kuvasta. Kuvan kukat painettu kalvoon leikatulla sabluunalla, tällöin väriä tulee kuvaan ja ympäröivä kangas jää vaaleaksi. Toinen kuvio on tehty negatiivipainannalla, jossa kontaktimuoviin tehty kuvio kiinnitetaan seulan pohjaan. Tällöin kuvio jää vaaleaksi ja ympäröivä osuus tulee värilliseksi. Monivärisissä kuviossa on käytetty iirispainantaa, jolloin seulaan laitetaan yhtäaikaisesti muutamaa väriä ja raakelia liikuteltaessa väri tekee hauskoja muotoja väripinnoille. Tärkeää on käyttää puhdasta seulaa ja kiinnittää sabluunat kuvin seulaan kiinni. Näin väri pysyy vain halutuilla alueilla.

Tonnin stiflat

Kengän suunnittelu lähti liikkeelle ensimmäisestä versiosta. Punoin sanomalehdestä verkon, josta ajattelin muotoilla nitojan avulla kengän. Ei tullut kestävä! Seuraavaksi taittelin avatusta sanomalehdestä kengän muodon ja tein kuplamuovista sinne sisäkengän. Tuli liian iso! Viimeisessä, onnistuneessa versiossa, käytin samaa kokonaisen sanomalehden taittelu -tekniikkaa ja taittelin omaan jalkaan sopivan kengän. Vahvistin kengän teipillä ja päällystin muovilla. Lopuksi tein vielä kenkään pohjallisen tekemään kävelystä mukavampaa.

Lopullinen versio kengästä on valmistettu halvasta kertakäyttöisestä materiaalista. Valmistukseen on käytetty vanhaa sanomalehteä, kodinkonepakkauksesta otettua kierrätysmuovia ja teippiä. Kengän saa pakattua litteään muotoon taittamalla keskeltä kahtia ja painamalla kasaan. Avattaessa kenkä palautuu omaan muotoonsa. Kenkä on päällystetty muovilla, joten se kestää myös märkää säätä. Kenkään on tehty erillinen pohjallinen tekemään kävelyn mukavammaksi. Pohjallisessa on kaksi kerrosta sanomalehteä, niiden välissä kuplamuovia ja päällä kierrätysmuovia.

 

  

Kenkä soveluu esteettisyyttä ja käytännöllisyyttä arvostavalle kuluttajalle. Kengän muotoilu ja koristelu puhuvat estettisyyden puolesta ja taas meteriaalivalinnat ja kestävyys tekevät siitä helposti käytettävän. Ihan 20 asteen pakkasiin en tällä kengällä lähtisi mutta kaikki muut säät se varmasti kestää. 

Ajatus teroittimesta

Suunnittele teroitin. Aika haastavaa oli alkaa miettimään jotain uutta tuotteeseen, joka on tehty jo varmasti kaikilla mahdollisilla tavoilla. Teroittimesta on olemassa käytännöllisiä versioita ja varmasti yhtä monia erilaisia huumoriversioita.

Oman teroittimeni suunnittelussa lähdin liikkeelle siitä, että haluaisin tehdä jotain, mikä on erilainen toiminnaltaan verrattuna tavalliseen teroittimeen. Jostain syystä mieleeni tuli perunanpesuhanska ja siitä se idea sitten lähti; teroitushanska. Hanska on muuten normaali sormikas mutta jokaisen sormen kärjessä hiekkapaperia. Kynästä otetaan jokaisella sormella puristusote ja pyöritetään kynää ympäri otteessa niin kauan, että siitä on taas hiotunut terävä.
Lähdin suunnittelemaan tuotetta paperille ja pienin piirtelyn jälkeen olin varma, että tämä on huipputuote!

Tämän teroitinmallin toimivuutta oli pakko kokeilla käytännössä. Liimasin tavallisen sormikkaan sormenpäihin palat hiekkapaperia ja eikun teroittamaan.

No tuloksesta sen verran, että ehkä vielä pientä tuotekehittelyä tarvitaan.

Jatkoin tuotesarjan kehittelyä eteenpäin ja keksin, että hanskaan voisi lisätä pyyhekumi-sormenpäät, piirtävät sormenpäät tai yhdistää jokaiseen sormeen oman ominaisuutensa. Tämä konsepti vaatii kuitenkin vielä hieman pidempää tuotekehittelyä mutta kyllä tässä on ideaa.

Tarvitaan: vanha sormikas, hiekkapaperia, liimaa, vähän enemmän tuotekehittelyä

Barbille tuoli paperiputkista

Esittelyssä minun versioni Barbin tuolista. Puistonpenkkihän siitä sitten tuli. Tarjoituksena oli tehdä kaareva puolikuun muotoinen keinutuoli mutta paperiputkien saaminen pysyvästi kaarevaan muotoon oli yllättävän haastavaa, joten muotoa täytyi muuttaa. Päädyin litistämään paperiputket ja tekemään niistä punomalla levyä. Punoksesta tuli mieleen sellaiset odotustilojen penkit, joten myös Barbi sai nyt kahden istuttavan puistontenkin.

En käyttänyt tuolin tekemisessä vahvaa kolmiorakennetta mutta istuimen alapuolella menevät tukiputket jäljillevät ristikkyydellään vähän tuota ideaa. Myös paperiputkien punominen ristikoksi vahvisti materiaalia sen verran, että istuinlevy oli jo itsessään melko vahva. Ainakin tuoli pysyy koossa ja Barbi tuolin kyydissä.

Tarvitaan: paperiputkia, liimaa